Olen lueskellut lähes päivittäin Helsingin Sanomien verkkojulkaisua. Vähintään kaksi otsikkoa päivässä sisältää sanan "kaamos". Täällä päivä sen kuin pitenee, joten tuntuu vähän oudolta. No mutta - saatte sentään nauttia joulusta, joka tuntuu joululta. Täällä on palmupuun varteen kierretty sikin sokin jotain jouluvaloja. TV:n Coca Cola-mainosten joulupukki on kuitenkin talven ihmemaassa, joten kyllä täälläkin tiedetään miltä joulun pitäisi näyttää.

Ja ei, minulla ei ole joulukalenteria...

Annina pisti joulupaketin tulemaan viime viikolla, joten ihan tyhjin käsin ei tarvi aattoa viettää. Jos vaikka pukki olisi kuullut avunhuutoni ja lähettänyt minulle juustohöylän. Mikä siinä on, että näin sivistyneessä valtiossa leikataan juustoa veitsellä? Olen ollut pitkän aikaa valmis antamaan prinsessan ja puoli valtakuntaa kyseisestä työkalusta.

Mutta töissä viihdyn. Olen nyt kolme päivää ollut sorvin ääressä ja hyvin menee. Woolworthsin keskusjakelukeskus (Hmmm...sanahirviö?) on erittäin hyvin organisoitu työpaikka. Ääniohjattu keräilyjärjestelmä toimii suurimman osan ajasta moitteitta. Pomot ovat myös antaneet itsestään hyvän kuvan. Palkkaa hehkutin jo viime kirjoituksessa, joten ei siitä sen enempää. Tammikuun ensimmäisen viikon jälkeen nousee kytkin kohti Melbournea ja Tasmaniaa. Sieltä aikanaan Cairnsiin, Uuteen Seelantiin, Intiaan ja lopulta kotiin.

Viime viikonloppu sujui kohtuu rauhallisesti. Lähdin ihmettelemään Fremantlen uudisasukasaluetta lauantaina vähäksi aikaa. Enempää kulttuuria en vielä ahminut. Kävimme lauantai-iltana Chris:n kanssa keskustassa ihmettelemässä Perthin yöelämää, mutta mitään sen kummempaa ei tehty. Kalastusreissukin jäi toistaiseksi väliin.

Maanantaina saimme lisää reppureissaajia kommuuniimme, kun Gronja ja Norma Irlannista, Holley Englannista ja Zach Kanadasta liittyivät joukkoon tummaan. Viikonloppuna olemme alustavasti suunnitelleet yhteistä bile-iltaa keskustan yöelämässä niin, että kaikki olisivat mukana. Jos viikonlopuksi myös löytyisi joku fitness-klubi, jossa olisi kunnon sauna. Melkein kolme kuukautta ilman saunaa alkaa ottamaan koville. Ne paikat, mihin olen soittanut, ovat olleet pettymyksiä.

-"Mitä? Ei siellä saunassa mitään kiuasta ole. Se on semmonen lämmin huone."
-"Joo kiitos kuulemiin..."

Halonen alkaa kohta kättelemään ensimmäisiä vieraita. Jos vaikka lompsisi nukkumaan :)