Jees, sain puhelinnumeron aktivoitua. Seuraavat 5kk mut saa kiinni numerosta +61424342578

<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 

Ensimmäinen viikko Sydneyssä alkaa olla takana. Viikko on ollut varsin kiireinen. Alkuun oli orientaatiota, erilaisten papereiden täyttelyä ja muuta vastaavaa. En ole vieläkään ehtinyt nähdä oopperataloa. Mutta ei se sieltä mihinkään varmaan lähde.

 

Ihan alkuun kuitenkin hyviä uutisia. Löysin nimittäin töitä. Olin itseasiassa jo torstaina tekemässä yhden päivän keikkahommaa jossain varastossa. Sen jälkeen soittivat Work&Travel-companystä, että kiinnostaisiko 3kk nakki johonkin metallialan firmaan. Se oli juuri sitä mitä tulin tänne hakemaankin, eli 3kk Sydneyssä eloa ja ihmettelemistä. Sen jälkeen voisi rauhassa kiertää maita ja mantuja. Palkka ei ole mikään ihmeellinen (vajaa 10 euroa tunti) ja veroprosentin ollessa 29 pitää kyllä elää säästöliekillä. Toisaalta, tein perjantaina jo 10-tuntisen päivän ja ylitöitä saa tehdä melkein joka päivä, joten eiköhän tässä rahaakin saa tehtyä. Sen lisäksi jouduin ostamaan melkein 150 dollarin edestä turvakenkiä ja työvaatteita. Täällä ei näköjään ole tapana, että firma kustantaa työvarustuksen. Onneksi ne voi kuitenkin vähentää verotuksessa.

 

Homma on varsin yksinkertainen. Tämä metallifirma on paikallinen romumetallin käsittelylaitos. Mun homma on katkaista vanhat pakoputket kahtia, kaivaa karsta ja muu sonta ulos ja heittää pakoputki sitten pinoon. Tein sitä tosiaan 10 tuntia perjantaina ja se rupesi ensimmäisen tunnin jälkeen maistumaan puulta. Päivän loppuun mennessä siihen kuitenkin yllättävästi tottui. Ja pomo lupasi ensi viikolle vähän  vaihteluakin. Sitouduin olemaan siellä 3kk. Jos jotain huomattavasti parempaa löytyy, täytyy sitten miettiä lähdenkö etuajassa pois. Työkavereina toimii saksalainen Mike ja jyväskyläläinen Ville.

 

Viikonlopun projektiksi otin kämpän etsimisen. Nyt on jo lauantai-ilta, enkä ole vielä saanut mitään aikaiseksi. Täytyy alkaa soitella huomenissa. Voihan sitä tietysti hostellissa asustella toisenkin viikon, tämä vaan käy aika kalliiks. Kämpän etsiminen ei kuulemma ole helppoa, mutta ei pitänyt työn saamisenkaan olla. Varauduin aikanaan siihen, että ensimmäiseen kahteen viikkoon ei löydy hommia. Toisin kävi, olin neljäntenä päivänä ensimmäistä kertaa sorvin ääressä.

 

Olen pääasiassa hengaillut yhden norjalaisen ja yhden skotin kanssa. Istuskellut iltaa, pelannut biljardia jne. Samaten olen tutustunut yhteen brittiporukkaan, jossa on myös ihan hyvää porukkaa. Suomalaisiakin on löytynyt muutama. Alkuviikosta tutustuin kolmeen jyväskyläläisnuorukaiseen. Viereisessä baarissa oli viikottainen tietovisa käynnissä ja kyseinen Finn Brothers-joukkue veti kaikkien aikojen huonoimman pistemäärän. Toisaalta, ei omakaan joukkueeni päässyt kolmen parhaan joukkoon.

 

Siinähän sitä. Pyrin kirjoittelemaan kerran-pari viikossa tästä lähtien. Elämä arkiintuu seuraavaksi kolmeksi kuukaudeksi kuitenkin työkuvioiden ympärille. Mitään mullistavaa tuskin tapahtuu muulloin, kuin viikonloppuisin.